Vuolukivikurssi

Osallistuin yhden päivän vuolukivikurssille tätini kanssa.

Materiaalina täysin outoa tämä kivi, tiesin ainoastaan kotimaisen vuolukiven josta takat tehdään.

Kurssilla käytettävä kivi oli brasilialaista, joka niin huokoista, että sitä pystyy työstämään tavallisilla puuntyöstötyökaluilla. Kotimainen on niin kovaa, että siihen on aivan turha tuhlata aikaansa
(20 min yhtä pientä palaa sahanneen syvällä kokemuksen rintaäänellä)

Ensin valittiin kokkare kiveä, pamautettiin sitä pari kertaa pöytään koska jos siinä olisi sulkeumia, se halkeaisi tässä vaiheessa. Eikä siinä vaiheessa kun viimeistelee työtä =D

Siiten katseltiin sitä sillä silmällä että mitä siitä tulisi.

Iskin silmäni kokkareeseen joka oli ilmiselvä mansikka kyljellään =D

Kivestä sahattiin isommat kulmat pois ja sitten siitä rouhittiin karkealla viilalla muoto esiin.
Tässä vaiheessa oli porattav reiät mikäli niitä haluaisi, kivi kestää porauksen sitä paremmin mitä paksumpi se on.

Sieltä se tulla tupsahti, mansikka! Kuvassa näkyvä taltta on halppistaltta jolla voi kaivertaa esim. puuta. Kivi meni tällä kuin sulaa voita. Taas puuttuu väliaikakuvia, ei pystynyt pölyisillä käsillä pitelemään puhelinta ja tämä oli niin terapeuttista kun sai rouhia viilata rouhia viilata pyöristää viilata pyöristää hioa... Kaikki stressi haihtui sen myötä! Oli tunne että ei voi lopettaa ollenkaan =D

Kaffeepaussi

Kurssilla oli tarkoitus tehdä löylynhenkiä, no, otin kiven josta piti tulla leppäkerttu, sitten siitä melkein tuli pääkallo ja sitten loppujenlopuksi pöllö! =D

Kun ei oikein tiennyt mitä tekisi kun materiaali oli niin uusi ja outo niin tavoite hieman vaihteli välillä.

 

Pöllöpääsi kiukaalle köllöttelemään, testannut en vielä ole. Silmänreikiin voi esim tiputtaa eteeristä tuoksuöljyä =)

Vuolukiveä voi myös hioa ja kiillottaa hiekkapapereilla ja vesihiomapapereilla jolloin kiven luontainen kaunis väri tulee esiin ja pinnasta saa todella kiiltävän. Pinta voidaan vahata mehiläisvahalla tai öljytä.

Raakakiveä, mansikka hiottuna, koruaihio, lakattu koru, sydän lakkaamaton, pöllö kiukaalle

Hioin ensin mansikan 'lihaosan' kiiltäväksi ja sitten innostuin koruista! Mikäli olisin tiennyt että niistä saa niin upeita, olisin tehnyt pelkästään niitä! Nämä tuntuu niin hyvältä käteen, sileitä, ei kylmiä.

Ruokatauko

Kaikkensa antaneina ja kädet viilaamisesta puuduksissa maistui nakkisoppa ulkona ennen lähtöä. (pieni mainos tähän väliin: Soppa pysyi 7h tulikuumana Tupperin ruokatermosämpärissä!)

Kyllä oli mukavaa puuhaa, taas jaksaa =)